Karibian risteily, Joulukuu 2012
(Miami, Bahama, Dominikaaninen tasavalta, Puerto Rico, Turks- ja Caicossaaret)

 

Ja matkaan..

Kermapersematkailu sai jatkoa joulukuussa 2012 kun päätimme "pitkästä aikaa" lähteä taas Karibian suuntaan. Varasimme reissun joskus saman vuoden kesällä ja päätimme tällä kertaa kokeilla Carnival-varustamoa. Edelliset kolme risteilyä olimme Royal Caribbean -varustamon kyydissä. Kutsuimme mukaan myös vaimoni veljen Jarin ja siskon Marin. Lähdimme 5 hengen porukalla ja hyvä niin, koska matkatavaroita oli melkoisesti.

Luftwaffen lento Helsingistä Frankfurtiin starttasi 5.12.12 klo 06.35, joten aikainen lintu noukki meidät ylös jo klo 04.00. Onneksemme asumme n. 20 min päässä lentokentästä. Jimi 1 v 11 kk oli ihmeissään, mutta odotti kovasti lentokoneeseen pääsyä, kun olimme siitä jo tovin puhuneet hänelle. Ostimme myös iPadin marraskuussa lentomatkojen varalle.

Ensimmäinen lento meni sutjakkaasti ja Jimi taisi nukkua lähes koko matkan. Frankussa oli vaihtoaikaa alle tunti, mutta sekin meni lopulta hyvin, vaikka kävelimme melko reippaasti ja pitkään. Tällä kertaa ei ollut mitään tiukkoja turvatarkastuksia ja sekin joudutti meitä. Lufhansalla saa ottaa lastenrattaat portille asti ja perillä ne saa heti koneesta noustessa. Kerrassaan loistavaa ja Finnair voisi ottaa tästä mallia!

Lento Frankfurtista lähti muistaakseni suht ajallaan(perus puolituntia aina myöhässä) ja kone oli A380. Istuimme ikkunapaikalla ja onneksemme viereen ei tullut ketään, joten Jimi sai oman paikan. Lento kesti lopulta n 9 h joista pieni mies nukkui ehkä 3 h. Loput ajasta meni värityskirjan ja yllätys yllätys...iPadin kanssa! Paras hankinta ever, vaikka maksoikin maltaita. Edessä ja takana istuneet matkustajat olisivat itse asiassa voineet maksaa osan siitä, sillä skidi oli yllättävän hiljaa. :) Lentokoneruokakin maistui koko perheelle.

Jimi, Mari ja Jari Miamin lentokentällä.

Perillä Miamissa jouduimme taas älyttömään passintarkastusjonoon. Jenkeissä kun ei tunneta minkäänlaista sääliä lapsiperheitä kohtaan, niin odottelimme tunnin ennen tarkastukseen pääsyä. Siinä jonottaessamme kuulin epäselvän kuulutuksen, josta erotin sanan Koivumäki. Maaret kävi kysymässä info-tiskiltä asiaa ja sanoivat että pitää ottaa yhteyttä Lufhansan virkailijaan matkalaukkujen noutopisteessä. No tiesimme jo siinä vaiheessa mistä on kyse, mutta mietimme kumman laukku on jäänyt jonnekin, vai onko molemmat?

Lopulta selvisi että Maaretin laukku on jäänyt Frankfurtiin ja tulee seuraavana päivänä. Olemme toki jo pitkään pakanneet matkalaukut puoliksi juuri siltä varalta, että toinen laukku ei tule jostain syystä, joten sinänsä ei mitään dramaattista.

Taksijonossa meille selvisi ettei Jenkeissä saa kuljettaa pientä lasta ilman turvaistuinta! Siis häh?! Ei edes väliaikaisesti taksissa?! ..ttu mikä kehitysmaa sanon minä! Jouduimme ottamaan Airport Shuttlen, jolla sitten pääsimme kuitenkin hyvin hotellille. Ihmetyttää kuitenkin ettei kumpikaan meistä ollut edes kuullut tai lukenut tuosta turvaistuinsäännöstä mistään.

Miami

Miamissa majoituimme Coconut Grove -alueella sijaitsevaan Mayfair & Spa hotelliin, jossa meille oli varattu sviitti erillisellä makuuhuoneella. Se oli oikein mukava ja tilava, jossa pieni miesMi tykkäsi juosta kovaa. Parvekkeella oli pieni poreallas, jossa lutrasimme päivittäen. Hotellin katolla oli siisti ja rento allasalue baareineen ja vesi oli erittäin lämmintä.

Hotelli Mayfair & Span uima-allas.

Miamissa pari ensimmäistä päivää meni aikaeroon totutellessa. Naispuoliset edustajamme kävivät yhtenä päivänä shoppailemassa Outlet-alueella, jonne matka maksoi paljon ja kesti vielä pitkään. Ei tullut kovin halpa reissu loppuen lopuksi. Me miehet kävimme sillä välin kävelyllä Peacock parkissa rannassa.

Kolmantena päivänä hyppäsimme Sightseeing bussiin, jolla huristelimme ensin Coral Cablesin kautta Little Havanaan, josta matka jatkui Downtowniin. Siellä vaihdoimme bussia ja lähdimme South Beachin kierrokselle. South Beachin etelä-kärjessä hyppäsimme pois kyydistä ja lähdimme taittamaan matkaa jalan. Osoittautui hyväksi ratkaisuksi, koska saimme rauhassa katsella maisemia ja edetä omaan rauhalliseen tahtiin.

Lounaalla Thai-ravintolassa.

South Beachilla kävimme ensin leikkipuistossa, jossa Jimi sai laskea muutaman kerran liukumäestä. Siitä kävelimme Ocean Drivelle, jota pitkin etenimme aina Art Deco -alueelle. Kävimme haukkaamassa välipalaa T.G.I Fridayssa ja sen läheisyydestä hyppäsimme takaisin kiertoajelubussiin, jolla huristelimme takaisin Downtowniin. Siellä kävimme nopeasti Hardrock Cafessa, josta ostin siskoille paidat tuliaisiksi.

Ulkoilmapunttis Peacock parkissa.

Yhteensä vietimme neljä yötä Mayfair & Spassa ja muuten oli ihan ok hotelli, mutta viikonloppuna pe ja la viereisestä ostoskeskuksesta kuului aivan järjetön meteli. Musiikki pauhasi todella kovaa ja myöhään. Onneksi meillä oli erillinen makuuhuone, jonne se ei niinkään kuulunut. Lisäksi palvelu hotellissa oli korkeintaan keskinkertaista. Laitoin ensimmäistä kertaa arvostelun TripAdvisoriin.

Laiva ja risteily

Kuten tuolla alussa kirjoitin, risteilyreitti kulki koillis-Karibiaa piipahtaen neljässä eri paikassa ja varustamo oli Carnival. Laivanan meillä oli Carnival Valor, joka on rakennettu Italiassa vuonna 2004. Laiva on melko pieni (pit. 290 m, lev 35 m) eli samaa luokkaa kuin edellisellä risteilyllä kuluttamamme Jewel of the seas.
 Hytti oli ihan perusmukava parvekkeellinen, jossa mahduimme hyvin viettämään viikon. Isona miinuksena oli yläkerran 24 h ravintola, jossa asiakkaat raahasivat tuoleja keskellä yötä ja meteli oli kova. Alkureissusta ongelmia oli myös ilmastoinnin kanssa, kun säädin ei toiminut ja hytissä oli kylmä. Jose(asentajan oikea nimi) tuli säätelemään ilmastointikanavaa ja kohta hytissä oli liian kuuma. Lopulta saivat sen toimimaan suht hyvin.

Hyttiin astuessamme fiilis oli kuitenkin korkealla, olisihan edessä viikon pituinen risteily, josta aina kotona haaveilemme. Hytissä meitä odotti etukäteen tilatut tavarat. Maaret oli salaa tilannut pullon viiniä netin kautta, mutta myös allekirjoittanut oli käynyt salaa tekemässä tilauksia. Tilasin hedelmäkorin, tukun ruusuja Maaretille ja lelupussin Jimille. Lisäksi tilasin itselleni 4 kpl Corona olutta, jotka pyysin toimittamaan vasta kolmantena päivänä(tiesin että unohtaisin sen ja se oli mukava yllätys itselleni!). 

Jimi ja Maaret ottivat päiväunet jo ennen kuin laiva ehti lähteä liikkeelle. Itse fiilistelin parvekkeella lämpöä ja maisemaa. Sainpa myös kännykällä videolle kun vesitaso nousi ilmaan aivan laivan vierestä.

Tervetuloa risteilylle!

Nassau, Bahama

Heti ensimmäisenä aamuna saavuimme Nassauhun Bahamalle, jossa otimme rannasta paikallisen kiertoajelun Maaretin, Jimin ja Jarin kanssa. Mari oli varannut uintiretken delfiinien kanssa Atlantiksessa ja lähti yksin sinne. Rannasta saa samat retket n. puoleen hintaan varustamon hintoihin verrattuna ja ovat kyllä ihan yhtä hyviä. Teimme n. kaksituntisen kiertoajelun, jossa ajelimme ympäri kaupunkia nähden hienostoalueen sekä Atlantis-hotellin. Kävimme tutustumassa hotellin sisätiloihin, jossa oli Kasino yms. Ympäristö oli melko vaikuttava ja siellä voisi melkein viettää viikon jos toisenkin. Matkalla menimme sillan yli, josta näimme satamassa vierekkäin olleet kolme laivaa. Meidän Carnival Valor, Disney Dream ja Allure Of The Seas. Täytyy sanoa että fiilis oli aika säälittävä, kun näimme miten pieni purkki Valor oli Alluren vieressä. Daavid ja Goljat..

Hotelli Atlantis kaukaa kuvattuna.

Näkymää Atlantiksen ulko-oven edestä.

Emme loppuen lopuksi viettäneet Bahamalla kuin muutaman tunnin, koska Jimin piti päästä päiväunille. Kiertoajelun jälkeen kävimme vielä rannassa olevissa liikkeissä pyörähtämässä ja sitten suuntasimme takaisin laivaan. Bahamalla voisi viettää kyllä pidemmän aikaa, mutta ehkä jossain toisella saarella. Tai sitten viikko Nassaussa ja pari viikkoa jossain muussa saaressa tms. Toiveajattelua..:)

 Bahaman jälkeen seurasi yksi päivä merellä kun seilasimme kohti Dominikaanista tasavaltaa. Maaret taisi piipahtaa altaalla parin tunnin verran, mutta itse pysyttelin hytissä Jimin kanssa. Meripäivien aamuina pääsi alle 2-vuotiaat laivan leikkipaikkaanCamp Carnivaliin joten Maaret kävi Jimin kanssa leikkimässä parisen tuntia heti aamulla. Muuten tuo Camp Carnival oli sallittu vain yli 2 v ipanoille ja harmitti meitä kaikkia.

Illalla nautiskelimme taas maittavaa illallista ravintolassa, jossa Makedonialainen Elvir-niminen tarjoilija kestitsi meitä joka ilta.

Liian pieni annos? Jimi laivan illallisravintolassa.

La Romana, Dominikaaninen Tasavalta

 Kolmantena päivänä kun nousimme kuollesta, saavuimme La Romanaan Dominikaaniseen Tasavaltaan. Jo parvekkeelta nähtynä paikka ei vaikuttanut kovin kummoiselta. Lähdimme hitaasti valuen ulos ja kohti taksi asemaa, jossa jouduimme odottelemaan pitkän tovin ennenkun pääsimme minibussiin ja kohti kaupungin keskustaa. Ihmettelimme todella miten huonot järjestelyt satamassa oli.

Minibussilla sitten huristelimme keskustaan ja yllätys yllätys bussi vei meidät keskelle markkina-aluetta, jossa pyörähdimme hyvinkin nopeasti. Oli niin ahdistava paikka, että tuumasimme sen riittävän. Ostimme pari muistoesinettä takkahuoneeseen ja lähdimme takaisin laivalle. Rannassa otimme vielä muutamia kuvia ja nautimme lämmöstä. Muuten tuo paikka ei tarjonnut meille mitään ihmeellistä. Mari ja Jari olivat käyneet snorklailemassa jollakin rannalla ja oli kuulemma ollut mukavaa.

 
Tinkimistä torilla ja ilakointia rannassa.

San Juan, Puerto Rico

Seuraava päivä tarjosi tutun ja turvallisen San Juanin kaupungin Puerto Ricossa. Ilma oli sateinen ja päätimme sielläkin ottaa kiertoajelun kun saimme hyvään hintaan. Ajelimme pitkin San Juanin katuja ja vettä satoi välillä todella kovaa. Onneksi kyseessä oli kuuroja ja meillä kävi vielä todella hyvä tuuri suihkujen kanssa kun emme kastuneet, vaikka teimme myös kävelyretken. Kiertoajelulla kävimme rannalla ja jossain museossa.

Jimi rannalla San Juanissa.

San Cristobalin linnakkeen luona jäimme pois kyydistä ja päätimme kävellä takaisin satamaan muutaman kilometrin matkan. San Juan on erittäin viehättävä kaupunki juuri tuolta alueelta ja rakennukset ovat värikkäitä. Kadut ovat kapeita ja pieniä kauppoja täynnä. Kävimme Nono's pubissa juomassa huurteiset ja Jimi sai lounasta Pilttipurkista. Pubissa istuimme samassa pöydässä kuin 3,5 vuotta aikaisemmin ja muistin silloin laittaneeni ystävälleni viestin, joten niin piti tehdä nytkin. Fiilis oli mahtava. Puerto Rico on ehdottomasti yksi meidän Karibian suosikkipaikoista.

Lopuksi kävelimme takaisin satamaan ja juuri kun pääsimme sisään alkoi sataa. Tällä kertaa emme nähneet Delfiinejä satamassa.

Isi ja poika päiväkävelyllä San Juanissa.

Grand Turk, Turks- ja Caicossaaret

Viimeinen stoppi oli heti Puerto Ricon jälkeen Grand Turkissa. Ahtauduimme muiden turistien kanssa heti ensimmäiselle rannalle saaren eteläkärjessä, jossa vuokrasimme aurinkokuomun jotta saimme olla varjossa. Jimi tykkäsi tehdä hiekkakakkuja rannalla ja kävimme Marin ja Jarin kanssa snorklailemassa. Näkyvyys veden alla ei ollu mikään ihmeellinen, vaikka vesi näytti päältä päin todella kirkkaalta. Rannassa oli myös White Sands Beach Resort, jonka uima-altaalla Jimi kävi polskuttelemassa Maaretin kanssa. Ostin rantabaarista Maaretille Margaritan ja itselleni Mojiton ja ne maksoivat yhteensä 22 $, vaikka olivat melko mitättömän kokoisia. Alkoholia niissä tosin oli ihan tarpeeksi.

Governor's beach, Grand Turk.

Jimi rannalla.
 

Muutaman tunnin löhöilyn jälkeen palasimme laivalle päiväunille. Turks- ja Caicossaaret näytti pintapuolisesti niin mukavalta että sielläkin vierähtäisi ainakin kaksi viikkoa mukavasti.

Seuraavana päivänä vietimme vielä yhden meripäivän ennenkuin palasimme takaisin Miamin satamaan. Jimi oli viimeisenä päivänä jo melko väsynyt laivan keinumiseen eikä halunnut enää edes seistä hytissä. Raukka vaan istui sängyllä tai sohvalla ja hoki "Laiva kiikkaa".

Joulupukkikin ehti piipahtamaan laivalla.

Miami

Viimeiseksi yöksi majoituimme Viceroy hotelliin, josta jäi pelkästään hyvää kerrottavaa. Hotelli oli erittäin siisti ja sijainti oli loistava Downtownissa rannan kupeessa. Palvelu toimi myös todella hyvin.

 Iltapäivällä hyppäsimme Metromoveriin ja tähtäsimme sillä Macy'siin. Kävimme miehissä pyörähtämässä siellä, mutta päätimme Jarin ja Jimin kanssa kolmisteen lähteä tutkimaan kaupunkia mielummin. Ostin kaupasta yhden Rolling Stonesin paidan ja siinä oli meikäläisen shoppailut. Kävimme kävelyllä Downtownin vieressä rannassa olevassa puistossa ja siitä kävelimme hissukseen takaisin hotellille. Illalla lähdimme vielä uudestaan kävelylle ja kävelimme rannassa olleeseen Hard Rock Cafeseen syömään. Paikka oli ihan näkemisen arvoinen, mutta kallis.

Lopulta myös ihastuimme Miamiin kaikin puolin ja siitä jäi hyvä fiilis kaikille. Kolmas kerta toden sanoo. :)

Miamin puistossa.

Carnivalista muutama sananen

En oikeen osaa sanoa minkälaiset odotukset meillä oli Carnivalista kun lähdettiin reissuun. Takana oli kolme risteilyä Royalilla ja kai se väkisinkin nostaa riman aika korkealle. Sinänsä konsepti ja toiminta oli hyvin samanlainen molemmissa, mutta Carnivalilla oli paljon pieniä asioita joihin emme olleet niin tyytyväisiä ja niistä koostui sitten suuri kokonaisuus. Emme siis aio enää käyttää Carnivalin palveluksia, mutta voimme sitä kuitenkin suositella muille jos lähdette esim ensimmäistä kertaa Karibian risteilylle.

Mitä huonoja puolia kohtasimme? Noh, saattaa kuulostaa aika älyttömältä, mutta minkäs teet kun oot tottunu parempaan. Tässä listaa:

- Palvelu oli paikoin jopa töykeää ja henkilökunta ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta juurikaan hymyillyt. Hyttipalvelijakin oli hiukan poissaoleva.
- Palvelu oli välillä todella hidasta ja pienen uhmaikäisen sähköjäniksen kanssa se saattaa aiheuttaa tukalia tilanteita.
- Lounasravintoloiden ihmeelliset aukioloajat. Kun tulee rannalta takaisin laivaan, yleensä haluaa syödä. Ravintolat menivät mielestäni liian aikaisin kiinni.
- Laiva oli pieni. Ensimmäistä kertaa tuntui että ihmisiä on todella paljon ja useassa paikoissa kuten hisseissä joutui odottelemaan kauan. Lisäksi laiva keinui todella paljon.
- Hyttimme yläkerrassa (Hytti 8422) oli 24 h pizzeria, josta kuului paljon melua öisin. Äänieristys huono myös käytävän puolelle ja kuulutukset suorastaan raikuivat huoneeseen asti.
- Lasten leikkipaikkaan ei päässyt edes kuukauden päästä 2 v täyttävä ipana.
- La Romana on käytännössä vitsi.
- Laivasta puuttui peruspubi missä voisi kuunnella jotain kitara-trubaduuria.
 

Hyviäkin puolia kuitenkin oli verrattuna Royaliin:

+ Laivaan sai viedä luvallisesti viinipullon per hlö.
+ Risteilyn hinta.
+ Ruoka oli hyvää ja vaihtoehtoja oli enemmän. Annokset olivat myös isoja ja Jimikin sai aikuisten annokset.
+ Drinkit hyviä
+ Piano Barin Seth Gibson sekä Casinon The Revolver band olivat loistavia.
 

Kaiken kaikkiaan ihan mukava reissu, vaikka kaksi viikkoa menikin liian nopeasti. Lisäksi pieni lapsi vaatii omia järjestelyjä ja lomailu lapsen kanssa on "hieman" erilaista. Kyllä mielummin lähtisin Karibian risteilylle ilman jälkikasvua, jotta voi maksimoida oman aikaansaamattomuuden.

Lisää kuvia:
http://www.flickr.com/photos/koivumaki/sets/72157632430049501/with/8345324212/

Silti Karibian risteily on aina hieno kokemus, oli varustamo mikä tahansa ja oli lapsia mukana tai ei. Suosittelen ehdottomasti jos tykkää rentoutua! :)